HYVÄÄ VAPPUA!
http://www.freewebs.com/ponzii/
keskiviikko 30. huhtikuuta 2008
lauantai 26. huhtikuuta 2008
Suomalaisia kansanrunoja
Lennä lennä leppäkerttu
ison kiven juuren,
siellä on sun isäs, äitis,
keittää sulle puuroo
Vedetään nuottaa,
saadaan kaloja,
kissalle kiisket,
koiralle kuoreet,
ahvenet kylän akoille,
isot kalat syödään,
pienet kalat myydään,
kups kalat konttiin!
Satu meni saunaan,
pani laukun naulaan.
Satu tuli saunasta,
otti laukun naulasta.
Näinpä kerran unta,
että maistoin lunta,
lumi oli sakeaa,
lämpöistä ja makeaa,
hyppäsin ja heräsin.
Ei se ollut lunta,
se oli unta.
Kello oli viis.
Yks kaks kolme neljä viis,
ison kiven juuren,
siellä on sun isäs, äitis,
keittää sulle puuroo
Vedetään nuottaa,
saadaan kaloja,
kissalle kiisket,
koiralle kuoreet,
ahvenet kylän akoille,
isot kalat syödään,
pienet kalat myydään,
kups kalat konttiin!
Satu meni saunaan,
pani laukun naulaan.
Satu tuli saunasta,
otti laukun naulasta.
Näinpä kerran unta,
että maistoin lunta,
lumi oli sakeaa,
lämpöistä ja makeaa,
hyppäsin ja heräsin.
Ei se ollut lunta,
se oli unta.
Kello oli viis.
Yks kaks kolme neljä viis,
perjantai 25. huhtikuuta 2008
Eino Leino
Eino Leino oli yksi merkittävimmistä ja monipuolisimmasta suomalaisista runoilijoista. Hän kirjoitti runojen lisäksi, romaaneja ja käänsi proosaa ja runoutta, näytelmiä ja esseitä. Hän oli myös aikansa huomattavimpia lehtimiehiä.
RUNOUS
Useat Leinon runoista ja runosuomennoksista ovat tuttuja lauluina ja kuorolauluina, joita sävelsi mm. Jean Sibelius ja Toivo Kuula. Runoilijana Leino oli tunnettu kaikkitaitoisuudestaan ja nopeudestaan. Ehkä tunnetuimmat runonsa hän julkaisi vaivoin 20-vuotiaana. "Elegia" on varhaistuotantoa, jonka Leino kirjoitti teokseen 'Halla' 1908 ja Nocturne", (Ruislinnun laulu korvissani...)
PROOSA
Leinon ensimmäinen varsinainen romaani oli Tuomas Vitikka, joka ilmestyi v. 1906.
Pakinat
Leino oli myös lyhyen proosan mestari. Hän kirjoitti nimimerkillä Mikko Vilkatus kulttuuripolitiikkaan keskittyneitä pakinoita päivälehteen (19oo-1904). Liberaali Leino pilkkasi pakinoissaan iskevään tyyliin vanhasuomalaisia, kuten jo vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä maineeseen noussutta V.A.Koskenniemeä, joka aikanaan kohosi akateemikoksi.
TEOKSET:
mm.
Helkavirsiä (1903)
Yökehrääjä (1897)
Kaunosielu (1904)
Tuomas Vitikka (1906)
Johan Wilhelm (1900)
RUNO ( Nocturne)
Ruislinnun laulu korvissani
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
RUNOUS
Useat Leinon runoista ja runosuomennoksista ovat tuttuja lauluina ja kuorolauluina, joita sävelsi mm. Jean Sibelius ja Toivo Kuula. Runoilijana Leino oli tunnettu kaikkitaitoisuudestaan ja nopeudestaan. Ehkä tunnetuimmat runonsa hän julkaisi vaivoin 20-vuotiaana. "Elegia" on varhaistuotantoa, jonka Leino kirjoitti teokseen 'Halla' 1908 ja Nocturne", (Ruislinnun laulu korvissani...)
PROOSA
Leinon ensimmäinen varsinainen romaani oli Tuomas Vitikka, joka ilmestyi v. 1906.
Pakinat
Leino oli myös lyhyen proosan mestari. Hän kirjoitti nimimerkillä Mikko Vilkatus kulttuuripolitiikkaan keskittyneitä pakinoita päivälehteen (19oo-1904). Liberaali Leino pilkkasi pakinoissaan iskevään tyyliin vanhasuomalaisia, kuten jo vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä maineeseen noussutta V.A.Koskenniemeä, joka aikanaan kohosi akateemikoksi.
TEOKSET:
mm.
Helkavirsiä (1903)
Yökehrääjä (1897)
Kaunosielu (1904)
Tuomas Vitikka (1906)
Johan Wilhelm (1900)
RUNO ( Nocturne)
Ruislinnun laulu korvissani
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
Johan Ludvig Runeberg
Syntynyt:
5. helmikuuta 1804
Kuollut:
6. toukokuuta 1877
Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hänen kunniakseen on pystytetty patsaat Porvooseen ja Helsinkiin ja hänellä on oma juhlapäivä.
Hän suoritti ylioppilastutkinnon Turussa vuonna 1822 jonka jälkeen hän aloitti filosofian opinnot. Runebergillä oli kahdeksan lasta joista 2 kuoli lapsena.
Runoilunsa lisäksi hän toimi opettajana ja toimittajana. Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Avausrunosta Maamme sävellettiin myöhemmin Suomen kansallislaulu.
Tuotanto:
Runot, 1830
Hirvenhiihtäjät, 1832
Runot. Toinen vihko, 1833
Hanna, 1836
Nadeschda ja Jouluilta, 1841
Runot. Kolmas vihko, 1843
Kuningas Fjalar, 1844
Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
Salamiin kuninkaat, 1863
5. helmikuuta 1804
Kuollut:
6. toukokuuta 1877
Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hänen kunniakseen on pystytetty patsaat Porvooseen ja Helsinkiin ja hänellä on oma juhlapäivä.
Hän suoritti ylioppilastutkinnon Turussa vuonna 1822 jonka jälkeen hän aloitti filosofian opinnot. Runebergillä oli kahdeksan lasta joista 2 kuoli lapsena.
Runoilunsa lisäksi hän toimi opettajana ja toimittajana. Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Avausrunosta Maamme sävellettiin myöhemmin Suomen kansallislaulu.
Tuotanto:
Runot, 1830
Hirvenhiihtäjät, 1832
Runot. Toinen vihko, 1833
Hanna, 1836
Nadeschda ja Jouluilta, 1841
Runot. Kolmas vihko, 1843
Kuningas Fjalar, 1844
Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
Salamiin kuninkaat, 1863
Pentti Saarikoski
Syntynyt 2. syyskuuta 1937, Impilahdessa. Hän on sotien jälkeisen Suomen merkittävimpiä kirjailijoita. Saarikoski julkaisi runokirjoja 1950-luvulta lähtien kuolemaansa saakka. Hän myös suomensi useita kirjoja, kuten Homeroksen Odysseian, Aristoteleen Runousopin, James Joycen Odysseuksen ja J. D. Salingerin romaanin Sieppari ruispellossa. Vaikka ei osannutkaan hyvin kieltä, hän käänsi myös suuren määrän aikalaisproosaa englannista. Hän oli aktiivinen kommunisti ja pyrki eduskuntaan vuosina 1966 ja 1970 SKDL:n listoilta, mutta ei tullut valituksi. Henkilönä Saarikoski oli jo ennen termin tutuksi tulemista "julkkis", jonka tekemisiä seurattiin ja joka kertoi mielellään asioistaan lehdille. Sekä hänen henkilöönsä että tuotantoonsa vaikutti rankka alkoholin käyttö. Runoilijan ja kirjailijanuransa ohella Saarikoski toimi myös pariin otteeseen elokuvakäsikirjoittajana. Pentti Saarikoski kuoli 24. elokuuta 1983, hänet haudattiin Heinävedelle Uuden Valamon luostarin hautausmaalle.
runoilija: Paavo Haavikko

Paavo Haavikko
25. tammikuuta 1931 Helsingissä syntynyt Paavo Juhani Haavikko on ehdottomasti yksi Suomen merkittävimmistä nykyrunoilijoista. Mm. kirjailijana, kustantajana, kolumnistina ja elokuvakäsikirjoittajanakin kunnostautunut Haavikko on julkaissut yli 70 teosta, ja hänen runokokoelmiaan on käännetty ainakin 12 kielelle.
Haavikon ensimmäinen runokokoelma Tiet etäisyyksiin ilmestyi vuonna 1951, ja näin runoilijan tuotanto on jatkunut yli 50 vuotta. Runojen lisäksi Haavikko on kirjoittanut proosateoksia (Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten pöydällä) ja näytelmiä (Münchhausen, Sulka). Kolumneja Haavikko on kirjoittanut muun muassa Uuteen Suomeen sekä Suomen kuvalehteen. Kirjailijakuvan monisärmäisyyttä lisää se, että
Haavikko on myös rakkauden runoilija, erootikko, läpi tuotantonsa, johon mahtuu
erilaista kirjallisuutta yrityshistorioista ja
oopperalibretosta agenttiromaaniin, sekä keskeislyriikasta ja taloustieteellisistä aforismeista
kuunnelmiin.
Haavikko toimi Otavan kirjallisena johtajana 1967-1983 ja perusti kustannusyhtiö Art Housen. Filosofian kunniatohtorin arvon Haavikko sai Helsingin yliopistosta 1969, mahdollisesti nuorempana kuin kukaan muu. Akateemisia opintoja hän ei harjoittanut vaan toimi jo nuoresta pitäen liikemiehenä. Alan sanasto ja ajattelutapakin näkyvät hänen runoissaan.
Suorapuheinen Haavikko on leimautunut "valtakunnanpessimistiksi" omitakeisilla mielipiteillään. Hän on arvostellut muun muassa uuden oopperatalon rakentamista, Martti Ahtisaaren valintaa presidentiksi, sekä poliisin toimintaa Mikkelin panttivankidraamassa. Myös Vuonna 2006 ilmestyneessä Ei. Siis kyllä-kirjassa Haavikko ottaa kriittisesti kantaa Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen.
Haavikko on ansioitunut myös elokuvakäsikirjoittajana. Hän teki alkuperäisen käsikirjoituksen Alfred Kordelinin murhasta kertovaan elokuvaan Mommilan veriteot 1917 (1973) sekä toimi yhtenä käsikirjoittajana Maunu Kurkvaaran elokuvassa Menestyksen maku (1983). Hänen tunnetuin työnsä elokuvan alalla on kuitenkin 1982 ilmestynyt Kalevalaan pohjautuva käsikirjoitus neliosaiseen, Kalle Holmbergin ohjaamaan TV-sarjaan Rauta-aika.
Tunnustuksia:
Kirjallisuuden valtionpalkintoja eri vuosina
Eino Leinon palkinto 1963 (ei ottanut vastaan)
Aleksis Kiven palkinto 1966
Neustadtin kansainvälinen kirjallisuuspalkinto 1984
Ruotsin Akatemian pohjoismainen palkinto 1993
Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto 1996
Poeta Finlandiae, vuoden runoilija, 1996
Runo Tuuliöinä (1953)
Mihin me lopumme mihin me lopumme
niin kuin väsyneet eläimet
armon laaksoihin
ilman jumalaa ilman jumalia
mistä me tulemme meren ilosta
niin kuin meri ensin tuli
olematta meri kenenkään kutsumana
meren ilosta meren ilosta
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Haavikko
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm
25. tammikuuta 1931 Helsingissä syntynyt Paavo Juhani Haavikko on ehdottomasti yksi Suomen merkittävimmistä nykyrunoilijoista. Mm. kirjailijana, kustantajana, kolumnistina ja elokuvakäsikirjoittajanakin kunnostautunut Haavikko on julkaissut yli 70 teosta, ja hänen runokokoelmiaan on käännetty ainakin 12 kielelle.
Haavikon ensimmäinen runokokoelma Tiet etäisyyksiin ilmestyi vuonna 1951, ja näin runoilijan tuotanto on jatkunut yli 50 vuotta. Runojen lisäksi Haavikko on kirjoittanut proosateoksia (Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten pöydällä) ja näytelmiä (Münchhausen, Sulka). Kolumneja Haavikko on kirjoittanut muun muassa Uuteen Suomeen sekä Suomen kuvalehteen. Kirjailijakuvan monisärmäisyyttä lisää se, että
Haavikko on myös rakkauden runoilija, erootikko, läpi tuotantonsa, johon mahtuu
erilaista kirjallisuutta yrityshistorioista ja
oopperalibretosta agenttiromaaniin, sekä keskeislyriikasta ja taloustieteellisistä aforismeista
kuunnelmiin.
Haavikko toimi Otavan kirjallisena johtajana 1967-1983 ja perusti kustannusyhtiö Art Housen. Filosofian kunniatohtorin arvon Haavikko sai Helsingin yliopistosta 1969, mahdollisesti nuorempana kuin kukaan muu. Akateemisia opintoja hän ei harjoittanut vaan toimi jo nuoresta pitäen liikemiehenä. Alan sanasto ja ajattelutapakin näkyvät hänen runoissaan.
Suorapuheinen Haavikko on leimautunut "valtakunnanpessimistiksi" omitakeisilla mielipiteillään. Hän on arvostellut muun muassa uuden oopperatalon rakentamista, Martti Ahtisaaren valintaa presidentiksi, sekä poliisin toimintaa Mikkelin panttivankidraamassa. Myös Vuonna 2006 ilmestyneessä Ei. Siis kyllä-kirjassa Haavikko ottaa kriittisesti kantaa Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen.
Haavikko on ansioitunut myös elokuvakäsikirjoittajana. Hän teki alkuperäisen käsikirjoituksen Alfred Kordelinin murhasta kertovaan elokuvaan Mommilan veriteot 1917 (1973) sekä toimi yhtenä käsikirjoittajana Maunu Kurkvaaran elokuvassa Menestyksen maku (1983). Hänen tunnetuin työnsä elokuvan alalla on kuitenkin 1982 ilmestynyt Kalevalaan pohjautuva käsikirjoitus neliosaiseen, Kalle Holmbergin ohjaamaan TV-sarjaan Rauta-aika.
Tunnustuksia:
Kirjallisuuden valtionpalkintoja eri vuosina
Eino Leinon palkinto 1963 (ei ottanut vastaan)
Aleksis Kiven palkinto 1966
Neustadtin kansainvälinen kirjallisuuspalkinto 1984
Ruotsin Akatemian pohjoismainen palkinto 1993
Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto 1996
Poeta Finlandiae, vuoden runoilija, 1996
Runo Tuuliöinä (1953)
Mihin me lopumme mihin me lopumme
niin kuin väsyneet eläimet
armon laaksoihin
ilman jumalaa ilman jumalia
mistä me tulemme meren ilosta
niin kuin meri ensin tuli
olematta meri kenenkään kutsumana
meren ilosta meren ilosta
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Haavikko
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm
tiistai 22. huhtikuuta 2008
Mökkireissu
Menemme kauppaan ostamaan ruokaa,
kun kassalle pääsee onnesta huokaa.
Mennään mökille riippumatta säästä,
mökille on kuitenkin pakko päästä.
Kouluhuolet matkalla unohtaa,
kun pitkä taival edessä odottaa.
Matkalla pysähdymme ABC:lle,
kaikki haluaa hampparille.
Mauska matkalla vastaan ajaa,
uhrit lähtevät turmion vajaan.
Perillä ollaan ja grilliin tuli,
Kassu huutaa mul on ripuli.
Kello yhdeksän Jokke simahtaa,
kasleri loppuu Mikko karjahtaa.
Kello lyö neljä radio pauhaa,
Samu herää ja alkaa laulaa.
Päivä on uusi ja mölkkyä pelataan,
pelin jälkeen telkkua selataan.
Kanootilla lähtään merelle seilaan,
Rollo tippuu kyydistä ja huutaa ”HEI VAAN!”
On lähtöpäivä ja aika siivota,
Justus lähtee paikalta ja alkaa kirota.
On aika lähteä takaisin kotiin,
Jokke huutaa ”TAKAISIN WOWIIN.”
-Mikko ja Justus-
kun kassalle pääsee onnesta huokaa.
Mennään mökille riippumatta säästä,
mökille on kuitenkin pakko päästä.
Kouluhuolet matkalla unohtaa,
kun pitkä taival edessä odottaa.
Matkalla pysähdymme ABC:lle,
kaikki haluaa hampparille.
Mauska matkalla vastaan ajaa,
uhrit lähtevät turmion vajaan.
Perillä ollaan ja grilliin tuli,
Kassu huutaa mul on ripuli.
Kello yhdeksän Jokke simahtaa,
kasleri loppuu Mikko karjahtaa.
Kello lyö neljä radio pauhaa,
Samu herää ja alkaa laulaa.
Päivä on uusi ja mölkkyä pelataan,
pelin jälkeen telkkua selataan.
Kanootilla lähtään merelle seilaan,
Rollo tippuu kyydistä ja huutaa ”HEI VAAN!”
On lähtöpäivä ja aika siivota,
Justus lähtee paikalta ja alkaa kirota.
On aika lähteä takaisin kotiin,
Jokke huutaa ”TAKAISIN WOWIIN.”
-Mikko ja Justus-
Analyysi omasta runosta!!
Runo Valkoinen kuilu on monitulkinnallinen. Perusajatus on kuitenkin melko simppeli; runo kertoo omaa tarinaansa tunnevaihteluiden siivittämänä synkän tilan kahleissa. Kokonaisuudessaan sisältö koostuu voimakkaista ilmauksista sekä erilaisista kielikuvista kuten muutamasta metaforasta.. löytyypä tekstistä yksi personifikaationkin! ;)
sitten asiaan..
Ensimmäinen säkeistö kuvaa surun hälvenemistä ja hetkellistä tappiota taistelussa iloa vastaan. Toisen säkeistön tunnelma kuitenkin muuttuu radikaalisti. Ilmaisulla "Sisällä betonisen ihmisen" viitataan raskaaseen mielenmaailmaan ja lyyrisen minän sisäiseen tyhjään oloon. Viimeistään kolmas säkeistö tutustuttaa lukijan täysin puhujan ajatusten umpikujaan. Viimeisessä säkeistössä puhuja vaipuu yhä syvemmälle pimeyteen, eikä poispääsyä ole näkyvissä. JATKUUU ku jaksaa...
sitten asiaan..
Ensimmäinen säkeistö kuvaa surun hälvenemistä ja hetkellistä tappiota taistelussa iloa vastaan. Toisen säkeistön tunnelma kuitenkin muuttuu radikaalisti. Ilmaisulla "Sisällä betonisen ihmisen" viitataan raskaaseen mielenmaailmaan ja lyyrisen minän sisäiseen tyhjään oloon. Viimeistään kolmas säkeistö tutustuttaa lukijan täysin puhujan ajatusten umpikujaan. Viimeisessä säkeistössä puhuja vaipuu yhä syvemmälle pimeyteen, eikä poispääsyä ole näkyvissä. JATKUUU ku jaksaa...
Valkoinen kuilu
Ehdoton ilo
vaimenee, voimistuu
käy päälle surun
ja sen tieltään pyyhkii
Suru väritön kytee, voimistuu
alla ilon
sisällä betonisen ihmisen
On tunne eloton, viimeisin
keskellä surun savun
mieli tukehtuu
Muisto päässä särkynä ilmenee
yksi vääristynyt ajatus
memento mori!
-Iida ja Sannna-
vaimenee, voimistuu
käy päälle surun
ja sen tieltään pyyhkii
Suru väritön kytee, voimistuu
alla ilon
sisällä betonisen ihmisen
On tunne eloton, viimeisin
keskellä surun savun
mieli tukehtuu
Muisto päässä särkynä ilmenee
yksi vääristynyt ajatus
memento mori!
-Iida ja Sannna-
sunnuntai 20. huhtikuuta 2008
Rakkausrunoja :D
Liekki
Liekehtivä lempesiroihuava rakkautesi
hapetonna
ei jaksa
huomiseen.
Yksinäinen
Pitkiäpolut
senttimetrit
huokaukset
sadat
silmänräpäykset
vailla vapaudesta
vapauttajaa.
Rakkausrunot ovat täynnä kaipuuta ja unelmia mutta kaikista eniten näistä runoista löytyy RAKKAUTTA!!
Nämä runot ovat tyypillistä naisten hömppää parhaimmillaan! (taitaa ne miehetkin tykätä niistä mutta eivät vain kehtaa tunnustaa :D)
Jos tykkää niin tsekatkaa lisää osoitteesta: www.rakkausrunot.fi
lauantai 19. huhtikuuta 2008
Jeah
Here we are, now lay the burden down
We're coming to the end of our road
Sorrowful yet glorious somehow
To be humming this one last ode
Kaikki sanat
Yhtyeen sanotukset käsittelee enimmäkseen
itsemurhaa joten End Of The Road viittaa luultavasti siihen...
Ja ei :D Videos ei oo tapahtumas mitää joukkoitsemurhaa vaa
se on bändin viiminen keikka ja viiminen biisi ennen hajoamist.
-----------
Kiuas - Across The Snows
Yksinään hän vaeltaa mis' varjot lankeaa
Halki usvan ja roudan vain teräs seuranaan
Sydämensä kylmä on kuin maa routainen
Mutta silmissään viha polttava kuin kiuas tulinen
Kaikki sanat
Across The Snows pohjautuu Kalevalasta tutun
Lemminkäisen kostoretkestä kertovaan tarinaan.
Aattelin et tää vois sopii tänne ku on jotaa runojuttui aiheena. ;)
-----------
Hurt - Alone With The Sea
We're coming to the end of our road
Sorrowful yet glorious somehow
To be humming this one last ode
Kaikki sanat
Yhtyeen sanotukset käsittelee enimmäkseen
itsemurhaa joten End Of The Road viittaa luultavasti siihen...
Ja ei :D Videos ei oo tapahtumas mitää joukkoitsemurhaa vaa
se on bändin viiminen keikka ja viiminen biisi ennen hajoamist.
-----------
Kiuas - Across The Snows
Yksinään hän vaeltaa mis' varjot lankeaa
Halki usvan ja roudan vain teräs seuranaan
Sydämensä kylmä on kuin maa routainen
Mutta silmissään viha polttava kuin kiuas tulinen
Kaikki sanat
Across The Snows pohjautuu Kalevalasta tutun
Lemminkäisen kostoretkestä kertovaan tarinaan.
Aattelin et tää vois sopii tänne ku on jotaa runojuttui aiheena. ;)
-----------
Hurt - Alone With The Sea
perjantai 18. huhtikuuta 2008
muy grande e fundamental :D
EH?
"Viime vuosien runoinnostus ei ota laantuakseen. Jospa runous onkin se hektisen nykyihmisen juttu, internetsukupolven kirjallisuutta. Tätä mieltä on runoilija, kirjailija Jarkko Tontti.
"Viime vuosien runoinnostus ei ota laantuakseen. Jospa runous onkin se hektisen nykyihmisen juttu, internetsukupolven kirjallisuutta. Tätä mieltä on runoilija, kirjailija Jarkko Tontti.
-Runous on lyhyttä, mutta painavaa kirjallisuutta. Kiireinenkin ehtii selata runon sieltä täältä."
ELLE toukokuu08
ELLE toukokuu08
perustietoo lyriikasta
Lyriikka eli runous on vanhin kirjallisuuden laji, joka alkoi suullisena sanataiteena. Runot siirtyivät runonlaulajien muistista toiseen ja siten saattoivat muuttua matkalla. Muistia kuitenkin auttoivat runojen alku- ja loppusoinnullisuus. Kun kirjoitustaito vihdoin harjaantui ja runoja alettiin kirjoittaa muistiin, syntyi runoudesta uusi taiteenlaji.
jatkuuu, nyt ei jaksa.. :D
jatkuuu, nyt ei jaksa.. :D
torstai 17. huhtikuuta 2008
Runoja kuvien kera ;)
Pyörteet
Maailma
pyörremysrky
tyynessä ytimessä
yritän pidellä kiinni
etten tempautuisi
pyörteeseen
Maailma
pyörremysrky
tyynessä ytimessä
yritän pidellä kiinni
etten tempautuisi
pyörteeseen

Hukutaan Paskaan
On ihmisillä surkastunut aivotyö,
saasteet nähkääs ihmisten aivoja syö.
Saasteita lykkii niemimaa Kuolan,
kenties vielä enemmän nuo tehtaat Puolan.
Venetsiassa haisee paskalle,
mutta minkäs mahtaa rahan mahdille.
Patsaat muuttuu vihreeks ja maali rapisee,
kun jatkuvasti taivaalta happoo satelee.
Jos Itämeressä uin, niin en kuivin suin,
ja päälle vedän ensiksi suojapukuin.
Kaunis metsä oli joskus Schwarzwald,
jos nyt sinne meet, niin sulle huudetaan
HALT!
Järvet kuivuu, niihin lykätään paskaa,
jollet usko, niin jututa maajussi Jaskaa.
Paljon hyvää tekee IUCN:nä
kauanko se toimii on kysymys jännä.
Me hukutaan paskaan ettekö nää,
kuka tähän maailmaan sitten enää jää.
Hukutaan me paskaan hissukseen,
pian se ylettyy ja penikseen.

On ihmisillä surkastunut aivotyö,
saasteet nähkääs ihmisten aivoja syö.
Saasteita lykkii niemimaa Kuolan,
kenties vielä enemmän nuo tehtaat Puolan.
Venetsiassa haisee paskalle,
mutta minkäs mahtaa rahan mahdille.
Patsaat muuttuu vihreeks ja maali rapisee,
kun jatkuvasti taivaalta happoo satelee.
Jos Itämeressä uin, niin en kuivin suin,
ja päälle vedän ensiksi suojapukuin.
Kaunis metsä oli joskus Schwarzwald,
jos nyt sinne meet, niin sulle huudetaan
HALT!
Järvet kuivuu, niihin lykätään paskaa,
jollet usko, niin jututa maajussi Jaskaa.
Paljon hyvää tekee IUCN:nä
kauanko se toimii on kysymys jännä.
Me hukutaan paskaan ettekö nää,
kuka tähän maailmaan sitten enää jää.
Hukutaan me paskaan hissukseen,
pian se ylettyy ja penikseen.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2008
Lírica!
Give Me Novacaine
Take away the sensation inside
Bitter sweet migraine in my head
Its like a throbbing tooth ache of the mind
I can't take this feeling anymore
Drain the pressure from the swelling,
This sensations overwhelming,
Give me a long kiss goodnight
and everything will be alright
Tell me that I won't feel a thing
So give me Novacaine
Out of body and out of mind
Kiss the demons out of my dreams
I get the funny feeling, that’s alright
Jimmy says it's better than here,
I’ll tell you what
Drain the pressure from the swelling,
This sensations overwhelming,
Give me a long kiss goodnight
and everything will be alright
Tell me that I won't feel a thing,
So give me Novacaine
Oh Novacaine
Drain the pressure from the swelling,
This sensations overwhelming
Give me a long kiss goodnight
and everything will be alright
Tell me Jimmy I won't feel a thing,
So give me Novacaine
-Green day-
Sanoituksista voisi ensi kuulemaltaan luulla, että kyse on krapulasta ja sen lievittämisestä. Ensimmäisessä säkeistössä kerrotaan henkilöllä olevan migreeni/päänsärky jonka voi rinnastaa krapulaan. Biisi kertoo kuitenkin pojasta, joka oikein todenteolla sekaantuu huumeisiin. Sanoituksessa esiintyy myös toinen henkilö "Jimmy" , joka tarjoaa tälle pojalle huumeitta. Tämän voi huomata kohdassa "Tell me Jimmy I won't feel a thing, So give me Novacaine".
Biisin ymmärtämiseen täytyy uhrata jonkun verran aikaa, koska biisi on osa koko American Idiot albumin juonta. Albumin sisältämien biisien juonet liittyvät toisiinsa luoden surullisen tarinan.
Huumeet kuuluvat nykypäivään väistämättä joten kappale sopii loistavasti kertomaan yhteiskunnan epäkohdista.
Take away the sensation inside
Bitter sweet migraine in my head
Its like a throbbing tooth ache of the mind
I can't take this feeling anymore
Drain the pressure from the swelling,
This sensations overwhelming,
Give me a long kiss goodnight
and everything will be alright
Tell me that I won't feel a thing
So give me Novacaine
Out of body and out of mind
Kiss the demons out of my dreams
I get the funny feeling, that’s alright
Jimmy says it's better than here,
I’ll tell you what
Drain the pressure from the swelling,
This sensations overwhelming,
Give me a long kiss goodnight
and everything will be alright
Tell me that I won't feel a thing,
So give me Novacaine
Oh Novacaine
Drain the pressure from the swelling,
This sensations overwhelming
Give me a long kiss goodnight
and everything will be alright
Tell me Jimmy I won't feel a thing,
So give me Novacaine
-Green day-
Sanoituksista voisi ensi kuulemaltaan luulla, että kyse on krapulasta ja sen lievittämisestä. Ensimmäisessä säkeistössä kerrotaan henkilöllä olevan migreeni/päänsärky jonka voi rinnastaa krapulaan. Biisi kertoo kuitenkin pojasta, joka oikein todenteolla sekaantuu huumeisiin. Sanoituksessa esiintyy myös toinen henkilö "Jimmy" , joka tarjoaa tälle pojalle huumeitta. Tämän voi huomata kohdassa "Tell me Jimmy I won't feel a thing, So give me Novacaine".
Biisin ymmärtämiseen täytyy uhrata jonkun verran aikaa, koska biisi on osa koko American Idiot albumin juonta. Albumin sisältämien biisien juonet liittyvät toisiinsa luoden surullisen tarinan.
Huumeet kuuluvat nykypäivään väistämättä joten kappale sopii loistavasti kertomaan yhteiskunnan epäkohdista.
tiistai 15. huhtikuuta 2008
COMIENZO!
Elikkäs, ryhmämme Ponzin tekstilaji lyriikka eli runous on kirjallisuuden laji, jossa kieltä käytetään eri tavoin kuin proosassa. Lyriikka luottaa usein mielikuvitukseen, sana-assosiaatioihin ja kielen soinnillaisiin ominaisuuksiin.
Ryhmän työmuoto tulee olemaan vapaamuotoinen ja erittäin vaihteleva. Pyrimme käyttämään eri lähteitä kuvien ja lyriikoiden etsinnässä.
hola !
Ryhmän työmuoto tulee olemaan vapaamuotoinen ja erittäin vaihteleva. Pyrimme käyttämään eri lähteitä kuvien ja lyriikoiden etsinnässä.
hola !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)